Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto esittää, että Vihreät edistävät seuraavalla hallituskaudella opiskelijoihin kohdistuvan perustulokokeilun toteuttamista osana sosiaaliturvauudistusta.
Suomessa opiskelijoiden toimeentulo on heikentynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Orpon hallituksen tekemät leikkaukset ovat kohdistuneet erityisen voimakkaasti opiskelijoihin, jotka ovat yksi niistä väestöryhmistä, joiden sosiaaliturvaa on heikennetty eniten (Vuoden 2024 sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arviointi, 2023). Samalla opiskelijoita on yhä enemmän ohjattu rahoittamaan arkeaan velalla. Opintolainan roolia toimeentulon keskeisenä lähteenä on kasvatettu, ja lainan nostamista on alettu edellyttää jopa sellaisilta nuorilta, joiden elämäntilanne on muutenkin haavoittuva. Esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollossa olevia yli 18-vuotiaita opiskelijoita velvoitetaan nykyisin ensisijaisesti turvautumaan opintolainaan.
Opiskelijoita kannustetaan elämään velaksi jo hyvin nuoresta lähtien. Samalla opintolainamäärät ovat kasvaneet nopeasti tasolle, joka ei ole enää taloudellisesti tai inhimillisesti kestävä. Kelan opintoetuustilaston (2024/2025) mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen mediaaniopintolaina on 24 714 euroa ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen 18 687 euroa. Kuukausittainen lainamäärä on nykyisin 850 euroa, joten tänä päivänä opiskelevat tulevat nostamaan yli 30 000 euron lainat.
Monille opiskelijoille laina ei ole investointi tulevaisuuteen, vaan välttämätön keino kattaa arjen perusmenoja, kuten ruokaa, lääkkeitä ja vuokraa. Opintolainaa nostaneista 70 prosenttia ilmoitti nostaneensa sitä ensisijaisesti arkielämän välttämättömiin menoihin (KOTT, 2024).
Opintojen ohella työskentely voi täydentää toimeentuloa niille, joille se on mahdollista. Kaikille se ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto esimerkiksi opintojen kuormittavuuden, luentojen aikataulujen, terveydentilan tai elämäntilanteen vuoksi. Nykyinen järjestelmä ei voi rakentua velkaantumisen ja opiskelijoiden uupumisen varaan.
Taloudellinen epävarmuus ei vaikuta vain opiskelijoiden lompakkoon, vaan myös heidän hyvinvointiinsa. Tutkimusten mukaan toimeentulovaikeudet ovat vahvasti yhteydessä mielenterveyden ongelmiin. Peräti 49 prosenttia opiskelijoista, jotka kokevat toimeentulonsa heikoksi, raportoi merkittävää psyykkistä kuormitusta (KOTT, 2024). Jatkuva huoli rahasta on yksi opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin suurimmista uhkista.
Suomessa on parhaillaan käynnissä parlamentaarinen sosiaaliturvauudistus, jonka tavoitteena on luoda aiempaa selkeämpi, ennakoitavampi ja yksinkertaisempi järjestelmä. Kehitteillä oleva yleistuen mallin tulee toimia askeleena kohti perustuloa. Edellinen perustulokokeilu osoitti lupaavia tuloksia: perustuloa saaneet kokivat vähemmän kuormittuneisuutta kuin vertailuryhmä ja arvioivat taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi. Samalla kokeilu jätti kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä esimerkiksi perustulon vaikutuksista työn ja opiskelun yhteensovittamiseen sekä työllistymiseen.
Opiskelijat muodostavat kokeilulle erityisen sopivan kohderyhmän. Heidän sosiaaliturvansa on jo nyt suhteellisen yhtenäinen ja heidän elämäntilanteensa tekee mahdolliseksi tarkastella perustulon vaikutuksia esimerkiksi opintojen etenemiseen, työntekoon, velkaantumiseen sekä yleiseen hyvinvointiin.
Kokeilun tavoitteena olisi selvittää, voiko perustulon kaltainen malli parantaa opiskelijoiden toimeentuloa, vähentää velkaantumista, tukea mielenterveyttä sekä helpottaa opiskelupaikan vastaanottamista ja tukea valmistumista. Lisäksi kokeilu toisi tietoa perustulon vaikutuksista työn kannattavuuteen.
Siksi esitämme, että Vihreät edistävät seuraavalla hallituskaudella sitä, että toteutetaan opiskelijoihin kohdistuva perustulokokeilu. Edistäminen voi tarkoittaa asian vaatimista hallitusneuvotteluissa, hallituksessa tai oppositiosta käsin. Myös asiasta viestiminen ja asian esille pitäminen on tärkeää.
Lähteet
Vuoden 2024 sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arviointi, 9.10.2023, https://stm.fi/-/sosiaaliturvamuutosten-yhteisvaikutusten-arviointi-on-valmistunut
Kelan opintoetuustilasto (2024/2025)
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT), 2024