Joka toinen suomalainen kokee jossakin vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa.
Vihreät nuoret ottaa ilolla vastaan Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, jossa esitetään palveluntarjonnan kehittämistä saavutettavampaan ja yhdenvertaisempaan suuntaan. Käytännössä takuu tarkoittaa sitä, että ihmisen mielenterveyshoidon tarve pitää arvioida välittömästi apua haettaessa, ja oireenmukaisen hoidon tulee alkaa kuukauden kuluessa. Tällä hetkellä esimerkiksi kuntoutuspsykoterapian alkamisessa voi kestää noin 7-12 kuukautta, kun ihminen hakeutuu avun piiriin terveyskeskuksen kautta.
Erityisesti lyhytkestoisia psykososiaalisia hoitoja ei tarjota riittävästi julkisessa terveydenhuollossa. Psykososiaalinen hoito on varhaisessa vaiheessa soveltuva hoitomenetelmä, jonka myötä pyritään sosiaalisen toimintakyvyn parantamiseen, ihmissuhteiden ylläpitoon ja elämänlaadun parantamiseen eri terapiamuotojen keinoin.
Monet mielenterveyshäiriöt alkavat nuoruudessa. Kouluterveyskyselyiden ja korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusten mukaan noin 20-25 prosenttia nuorista kokee jonkinlaisia mielenterveyden haasteita. THL:n mukaan 10-15 prosenttia nuorista kärsii vakavista ja toistuvista itsetuhoisista ajatuksista. Mielenterveyden häiriöt ovat kouluikäisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Kuluneen vuosikymmenen aikana mielenterveydestä on alettu puhua entistä avoimemmin. Mielen pahoinvointi ei enää ole samanlainen tabu kuin aikaisemmin, jolloin mielenterveyshäiriöihin liitettiin hyvin vahva yhteiskunnallinen stigma. Tätä positiivista kehityssuuntaa tulee tukea myös palveluiden ja muun systemaattisen vaikuttamistyön, kuten politiikan kautta.
Varhainen avohoitoon pääsy ennaltaehkäisee mielenterveyshäiriöiden pahenemista, mikä käytännössä tarkoittaa inhimillisempiä palvelupolkuja, terveempiä kansalaisia ja säästyviä kustannuksia. Terapiatakuun myötä mielenterveyspalveluiden saavutettavuus paranisi myös sosioekonomisesta näkökulmasta katsottuna, sillä köyhyys ja mielenterveysongelmat ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa, mikä nykytilanteessa heikentää heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia esimerkiksi yksityiseen psykoterapiaan. Yhdenvertaisuutta täytyy kohentaa myös kielellisesti, sillä esimerkiksi ruotsinkielistä mielenterveyspalvelua on vaikea saada.
Nuorten ja opiskelijoiden osalta mielenterveyden edistäminen tarkoittaa muun muassa opiskelu- ja työkyvyn edistämistä, jolla on suoria kansantaloudellisiakin vaikutuksia. Terapiatakuun ajama lakimuutos olisi merkittävä sosiaalinen investointi, jolla olisi kauaskantoisia vaikutuksia hyvinvointiin ja sitä kautta koko yhteiskuntaan.
Käy sinäkin allekirjoittamassaa kansalaisaloite!: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3890