Vihreät nuoret pitää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uusia rahoitusmalleja huonoina ja vaatii, että hallitus lähtee kehittämään korkeakoulujen rahoitusmallia tukemaan avointa alustamallia, jossa yliopistoja palkitaan kaikista suoritetuista opintopisteistä oli kyseessä sitten korkeakoulun oma tutkinto-opiskelija, toisen korkeakoulun tutkinto-opiskelija vai tutkintojen osia suorittava elinikäinen oppija. Opetuksen tarjoaminen on yksi korkeakoulujen perustehtävistä ja sen pitäisi olla aina kannattavaa.
Valtioneuvosto hyväksyi 17. tammikuuta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit 2021 alkavaksi. Mallit eivät vastaa korkeakouluille luvattuja tavoitteita rahoitusmallien yksinkertaisuudesta, ja kasvava strategiaperusteisen rahoituksen osuus heikentää rahoituksen ennakoitavuutta ja kannustaa korkeakouluja yhteistyön sijasta kilpailemaan keskenään.
“Ministeriön tulosohjaus on saanut liian vahvan niskalenkin korkeakouluista heikentäen niille kuuluvaa autonomiaa. Sen sijaan korkeakoulujen perusrahoituksen tulisi olla avointa, riippumatonta ja pitkäjänteistä”, sanoo Vihreiden nuorten toinen puheenjohtaja Amanda Pasanen.
Erityisen ongelmallista uudessa mallissa ovat kertoimet niin tutkintoajan kuin toisen tutkinnon osalta. Tutkintoaikakerroin kannustaa korkeakouluja rajoittamaan opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella joustavasti ja omaa opintopolkua rakentaen, johtaen putkitutkintoihin. Lisääntynyt suorituspaine heijastuu myös opiskelijoissa stressinä ja hyvinvoinnin heikentymisenä. Opintopisteperustainen malli kannustaisi korkeakouluja yhteistyöhön ja yliopistoja tarjoamaan laajoja, poikkitieteellisiä ja sivistystä vaalivia tutkintoja.
Vihreät Nuoret pitävät hyvänä jatkuvan oppimisen osuuden luomista työelämän murroksen alla, mutta toisen tutkinnon alempi kerroin on suoraan ristiriidassa jatkuvan oppimisen tavoitteiden kanssa. Ensikertalaiskiintiöt, harvemmat opintotukikuukaudet ja rajatut opintoajat vaikeuttavat jo entuudestaan alanvaihtoa ja nyt korkeakouluilla on jälleen yksi syy olla valitsematta tutkinnon suorittanutta henkilöä opintoihin.
“Erityisesti rahoitusmallin kertoimet niin suoritusajan kuin tutkintojen lukumäärän perusteella heikentävät opiskelijoiden mahdollisuutta rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja. On kummallista, että opetus- ja kulttuuriministeriö panostaa jatkuvaan oppimiseen toisaalla, mutta heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia lisäkouluttautua olemassa olevia tutkintorakenteita käyttäen. Täydennyskoulutuksen ei pitäisi olla vain korkeakoulujen, vaan koko yhteiskunnan vastuulla”, ihmettelee Vihreiden nuorten toinen puheenjohtaja Sameli Sivonen.
Korkeakoulutuksen sekä tieteellisen tutkimuksen itseohjautuvuus ovat Suomen tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeässä roolissa. Uudet rahoitusmallit eivät kuitenkaan tätä tue. Rahoitusmallien hyväksyminen ja niistä kumpuava keskustelu ovat mielenkiintoinen alku eduskuntavaalikeväälle, jossa koulutukseen panostaminen ja rahoitus tulevat nousemaan isoiksi teemoiksi.
Lisätietoja:
Vihreiden nuorten puheenjohtajat
Sameli Sivonen 0504066855
Amanda Pasanen 0409611330
puheenjohtajat@vihreatnuoret.fi
Vihreillä nuorilla on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa.