Tänä syksynä opiskelijat valitsevat edustajistot päättämään opiskelija- ja ylioppilaskuntien suunnasta. Vihreiden nuorten puheenjohtaja Iiris Suomela kertoo mitä väliä edustajistovaaleilla on.
Edustajistovaalit järjestetään niin kaikkien suomalaisten ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnissa kuin ylioppilaskunnissa Tampereella ja Helsingissä. Tampereella ehdokasasettelu loppuu jo 6.9. – muualla aikaa lähteä mukaan on vähintään syyskuun loppuun asti.
Edustajistovaalit ovat se juttu, jonka kautta minä aikoinaan kiinnostuin politiikasta. Halusin vaikuttaa yliopiston toimintaan, ja kun vaalien jälkeen minua pyydettiin keskustelemaan opiskelijapolitiikasta Vihreiden nuorten valtakunnalliseen tapahtumaan, lähdin mieluusti mukaan. Sillä tiellä olen edelleen.
Mitä enemmän olen politiikkaa tehnyt, sitä mielekkäämmältä tuntuu olla mukana edustajistotoiminnassa. 40-henkisen edustajiston kokouksissa nähdään nimittäin timanttisempaa argumentaatiota ja asiallisempaa keskustelua kuin oikeastaan missään muualla. Meillä ei homoja soimata tai selosteta delfiinien silittelystä ja ratikalla päivät pitkät ajelevista työttömistä – mitenkään muita kansanvallan kehtoja väheksymättä.
Loistokkuudestaan huolimatta edustajiston toiminta on opiskelijoillekin hieman hämärän peitossa. Siksi vastaan tässä postauksessa edustajistovaalien kolmeen tärkeimpään kysymykseen.
1. Mikä edustajisto on?
Edustajisto päättää ylioppilaskunnan tai opiskelijakunnan asioista – edunvalvonnan linjoista, järjestötoiminnasta ja poliittisista kannanotoista. Kyseessä on ylioppilas- tai opiskelijakunnan ylin päättävä elin, eli vähän sama asia tietyn korkeakoulun opiskelijoille kuin mitä eduskunta on Suomelle. Suomen lainsäädäntö takaa opiskelijoille suhteellisen paljon vaikutusvaltaa korkeakouluissa, joten ei ole mitenkään yhdentekevää keitä edustajistossa istuu. Lisää edustajistosta voit lukea oman opiskelija- tai ylioppilaskuntasi sivuilta.
2. Miksi kutsut edustajistotoimintaa politiikaksi? Eikö edustajisto voitaisi pitää politiikasta vapaana alueena?
Edustajisto päättää ylioppilas- tai opiskelijakunnan jopa satojen tuhansien eurojen budjetista, toimintasuunnitelmasta ja vuosittain valittavan, tyypillisesti puoli- tai kokopäiväisesti työskentelevän hallituksen kokoonpanosta. Edustajiston toiminta on siis politiikkaa: 20-60 hengen keskustelua ja päätöksentekoa, jolla yritetään kehittää yliopistoa ja yhteiskuntaa tiettyyn suuntaan. Millaiset ovat korkeakoulun pääsykokeet – vai onko niitä jatkossa ollenkaan? Millaisia kursseja kuuluu tutkintoon? Kuinka paljon yhteistyötä ammattikorkeakoulu tekee paikallisen yliopiston kanssa? Muun muassa näistä asioista päättää korkeakoulu itse, eikä näistä asioista saa päättää opiskelijoita kuulematta.
3. Mistä tietää ketä kannattaa äänestää?
Edustajisto valitaan samantapaisella vaalitavalla kuin eduskunta tai kunnanvaltuusto. Toisin sanoen ääni menee ensisijaisesti kokonaiselle ryhmälle tai listalle, ja tuon listan eniten ääniä saaneet pääsevät läpi. Siksi äänestyspäätös kannattaa tehdä listan tavoitteisiin ja periaatteisiin perustuen: vaikka oma ehdokkaasi ei pääsisikään läpi, äänesi on silti hyödyttänyt hänen kanssaan samanmielistä ehdokasta.
Vihreän listan yhteiset tavoitteet löytyvät vaaliohjelmista tai tavoitelistauksista, jota kaikki ehdokkaat ovat olleet mukana laatimassa ja jota he ovat sitoutuneet edistämään. Näin äänestäjä tietää, että äänestämällä Vihreää listaa hän ei vahingossakaan edesauta konservatiivisen tai ympäristöasioista välinpitämättömän ehdokkaan läpipääsyä.
Jos siis haluat puuttua tiukasti koulutusleikkauksiin, epätasa-arvoon ja ilmastonmuutokseen, tänä syksynä kannattaa tukea vihreää toimintaa korkeakouluissa. Voit joko lähteä itse ehdolle tai tulla mukaan kampanjoimaan – tai yksinkertaisesti vain äänestää vihreää ehdokasta. Vihreät nuoret jakavat koko syksyn ajan tietoa edustajistovaaleista niin Facebookissa kuin Instagramissa ja Twitterissä.