Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään tänä vuonna historiallisessa taitekohdassa: kaksi vuotta miltei jokaisen korkeakouluopiskelijan hyvinvointia heikentänyt etäopiskelu ja eristäytyminen ovat nyt keväällä tulleet vihdoin päätökseensä. Pandemia-ajan politiikan synnyttämät ja syventämät mielenterveyden ongelmat eivät kuitenkaan katoa samalla hetkellä kun luentosalien ovet avautuvat, ja haalarit saadaan vihdoin vetää jalkaan. Tarve perustavanlaatuisille panostuksille opiskelijoiden hyvinvointiin on akuutti.
Opiskelijoiden jaksaminen on ollut uhattuna jo ennen pandemiaa. Opiskelua paineistavat niin tiukat vaatimukset tavoiteajassa valmistumisesta kuin Sipilän hallituksen opintotukeen tekemien leikkausten aiheuttama taloudellinen epävarmuus. Vaikka ihanne on nopea valmistuminen, on työssäkäynnin merkitystä opiskelijoiden toimeentulossa kasvatettu: Eurostudent VII -tutkimuksen mukaan jopa 68 % opiskelijoista kokee, ettei heillä olisi varaa opiskella ilman työssäkäyntiä. Työ ei ole parasta sosiaaliturvaa; riittävä opintotuki on.
Sosiaalisuus korkeakoulutuksessa on tarkoittanut kahden vuoden ajan monelle mustia ruutuja Zoom-luennolla ja kankeaa ajatustenvaihtoa Moodle-alustan keskustelualueella. THL:n julkaiseman Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan yksinäisyyden tunnetta kokeekin korona-ajan jälkeen yli puolet korkeakouluissa opintojaan suorittavista. Samaisessa tutkimuksessa joka viides kertoo, ettei koe kuuluvunsa yhteenkään opiskeluun liittyvään ryhmään. Aivan liian monella ei siis ole odottamassa opiskelijayhteisöä, jonka jäseneksi nyt poikkeusajan vihdoin päättyessä palata.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on raportoinut mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvaneen eksponentiaalisesti pandemia-aikana: tuoreiden tutkimustulosten mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Kysynnän kasvu on näkynyt avun tarvitsijoille jonoihin jumittumisena – jos siis ajanvarauksesta on ensin onnistunut pääsemään läpi. Avun saamisen pitkittyminen on sekä inhimillinen että taloudellinen ongelma, sillä se pahentaa mielenterveyden ongelmien oireilua.
Yhä kasvava ja monipuolistuva tarve mielenterveyspalveluille edellyttää uusdenlaisia ratkaisuja. Eduskunnassa etenevän psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomuuden lisäksi tulisi selvittää ainakin korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhuollon mahdollisuutta, mitä maanantaina julkaisu Opiskeluhuolto kaikille -kansalaisaloite edellyttää. Lisäksi meidän tulee uskaltaa pohtia ääneen, pystyykö YTHS enää vastaamaan alkuperäiseen tarkoitukseensa vai tulisiko korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltojärjestelmää uudistaa.
Opiskelijoiden mielenterveysjärjestö Nyyti ry nostaa tämän vuoden #AivanHyvä-kampanjassaan esiin myötätunnon tärkeyden. Kukaan meistä ei ole täydellinen, joten sekä omiin että muiden mokiin on syytä suhtautua empaattisesti. Siksi peräänkuulutan inhimillistä, enkä superopiskelijan ideaalille suunniteltua koulutuspolitiikkaa. Niin korkeakoulujen valintamenetelmien kuin itse opiskeluajan pitää mahdollistaa oman polun etsiminen – harhailukin. Mokailun mahdollistaminen on mielenterveysystävällistä politiikkaa.
Lähteet:
Saari, J., Koskinen, H., Attila, H., & Sarén, N. (2020). Eurostudent VII–opiskelijatutkimus 2019. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:25.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2021). Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveys, elintavat ja opiskeluryhmään kuuluminen. KOTT 2021-tutkimuksen tuloksia.
KOTT-tutkimustulokset kertovat poikkeusajan vaikutuksista: Korona kasvattanut YTHS:n mielenterveyspalvelujen kysyntää. (2021). Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tiedote. Viitattu 12.4.2022.