Ilmastokriisi torjutaan kunnissa. Etenkin suurilla kaupungeilla on merkittävä rooli ilmastotoimissa, mutta jokaisella kunnalla on vastuu omien päästöjen pienentämisessä.
Monet Suomen kunnista ovat jo sitoutuneet hiilineutraaliuteen. Tarvitsemme kuitenkin hiilinegatiivisia kuntia. Vihreiden nuorten kuntavaalitavoitteena on hiilineutraalit kunnat vuoteen 2030 mennessä, jonka jälkeen kuntien on pyrittävä hiilinegatiivisuuteen.
Mitä eroa näillä on? Hiilineutraalius tarkoittaa tilannetta, jossa päästöt ja nielut ovat tasapainossa. Hiilinegatiivisuus taas tarkoittaa tilannetta, jossa päästöjä sidotaan enemmän kuin niitä tuotetaan. Ilmakehässä on tällä hetkellä liikaa kasvihuonekaasuja, ja jos haluamme pysyä alle 1,5 asteen lämpenemisen, meidän on lisättävä hiilinieluja, jotta saamme kasvihuonekaasujen määrän ilmakehässä laskemaan. Ilmastopolitiikassa lopullisena tavoitteena on se, että päästöjä sidotaan enemmän kuin niitä tuotetaan.
Miksi tarvitsemme hiilinegatiivisia kuntia? Hiilineutraalius on tärkeä askel ilmastokriisin torjumisessa. Meidän on kuitenkin jo nyt rakennettava maailmaa kohti ilmastokriisin jälkeistä aikaa, ja siksi meidän on tavoiteltava hiilinegatiivisia kuntia ja Suomea.
Entä kuinka voimme päästä tavoitteeseen hiilinegatiivisista kunnista? Meidän tulee tehdä kattavaa ja kaiken läpileikkaavaa ilmastopolitiikkaa kunnissa. Kuntien päästöt koostuvat pääosin tieliikenteestä, kaukolämmöstä ja maataloudesta. Kaikkiin näihin päästöihin voidaan puuttua kunnissa. Ja samalla kun vähennämme päästöjä myös hiilinielut tulee turvata.
Suomen kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet liikenteen päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, ja siksi niiden laskeminen on ilmastokriisin kannalta erittäin tärkeää. Puolet tieliikenteen päästöistä johtuu yksityisautoilusta, ja yli 40 % Suomessa ajetuista matkoista on kaupunkiseuduilla tapahtuvia alle viiden kilometrin matkoja, joille yleensä on jokin kestävämpi ja vähäpäästöisempi vaihtoehto olemassa.
Siksi ruuhkamaksut ovat tehokkaita: ne kohdistuvat autoiluun siellä, missä autoilulle on jo olemassa vähäpäästöisempi ja kestävämpi vaihtoehto liikkua. Siksi kuntien on aktiivisesti edistettävä ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Ruuhkamaksuista tulevat tulot on käytettävä julkisen joukkoliikenteen ja kestävämmän liikkumisen edistämiseen. Tämän lisäksi henkilöautojen läpiajo on kiellettävä isojen kaupunkien keskusta-alueilla. Liikenteen päästöjen puuttumiseen ja kestävämmän liikkumisen edistämiseen on monia eri keinoja. Niitä varten täytyy vain olla poliittista tahtoa.
Liikenteen lisäksi kunnissa on muutettava lämmön- ja sähköntuotanto fossiilivapaaksi. Jokaisen kunnan tulee luoda yksilöllinen suunnitelma siitä, miten hiilineutraaliin lämmöntuotantoon siirrytään. Kunnissa tulee myös palkata energianeuvoja, joka voi neuvoa taloyhtiöitä ja kuntalaisia energiaremonttien toteuttamisessa.
Näiden lisäksi kunnissa on mahdollisuuksia edistää kestävää kulutusta esimerkiksi edistämällä kiertotaloutta. Näin tehdään esimerkiksi laajentamalla kierrätysvelvollisuutta ja tukemalla materiaalien uusiokäyttöä. Kouluissa ja julkisissa tiloissa tulee tarjota ensisijaisena ruokavaihtoehtona kasvisruokaa.
Vaihtoehtoja hiilinegatiivisia kuntia kohti on laidasta laitaan. Hiilinegatiivisuutta edistetään siinä miten kulutamme, liikumme ja syömme. On meidän velvollisuus toimia, jotta myös meidän tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus hyvään elämään. Sinä päätät, onko kuntasi huomenna hiilinegatiivinen.
Äänestä kunnallisvaaleissa 13.6 tai ennakkoon 26.5-8.6.