Koronakriisi ja etäopetusjakso ovat kohdelleet lapsia ja nuoria eri tavoin. Näiden kuukausien aikana ne, joilla on mennyt jo valmiiksi hyvin, ovat pärjänneet paremmin, kun yhteiskunnan rajoitteet ovat määritelleet jokaisen suomalaisen arkea. Vähävaraiset ja heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret ovat sen sijaan olleet poikkeusolojen ja koulusulun aikana entistä vaikeammassa tilanteessa.
Tätä väitettä tukee Pelastakaa lapset ry:n 13-17-vuotiaille suunnatun kyselyn tulokset. Järjestö kysyi huhtikuussa yli 3000 lapselta ja nuorelta koronapandemian vaikutuksista muun muassa heidän henkiseen hyvinvointiinsa, koulunkäyntiinsä sekä heidän perheidensä tilanteeseen. Kyselystä käy ilmi selkeästi, että etenkin pienituloisista perheistä tulevien lasten henkinen hyvinvointi on ollut koronakevään aikana huono. Lähes puolet näistä lapsista myös kertoivat tarvitsevansa tukea ja apua koronakriisistä selviämisessä.
Nuorten keskuudessa opinnoissa pärjääminen vaikeutui tai heikentyi etäopiskelun vuoksi. Vähävaraisten perheiden lapsista 15 % kertoi syyksi kotona vallitsevan tilanteen. Kun aikaa on jouduttu viettämään entistä enemmän neljän seinän sisällä, ovat päihde- ja mielenterveysongelmat lisääntyneet monien perheiden sisällä. On selvää, että kodin turvallisuus ja ilmapiiri heijastuvat suoraan lasten oppimistuloksiin ja mielenterveyteen.
Lapsiperheköyhyys ja lasten eriarvoistuminen ovat vakavia ongelmia yhteiskunnassa. Koronakriisi on kärjistänyt eroja lasten ja nuorten keskuudessa entisestään. Noin neljäsosa kyselyyn vastanneista lapsista koki henkisen hyvinvointinsa poikkeustilanteen vuoksi erittäin tai melko huonoksi. Vähävaraisista perheistä tulevien lasten keskuudessa vastaava luku oli jopa 43 prosenttia. Ero näiden lukujen välillä viestittää meille, että tähän rakenteelliseen ongelmaan on pakko puuttua.
Lähitulevaisuudessa tärkeää on turvata tarvittavat palvelut siellä, missä lapset ja nuoret tulevat ensi syksynä viettämään paljon aikaa. Koulujen oppilashuoltoon sekä koululaisten keskusteluapuun on varattava riittävät resurssit. Kaikilla tukea tarvitsevilla koululaisilla tulee olla mahdollisuus oppilashuollon palveluihin ilman kohtuuttoman pitkiä jonotusaikoja. Lapsi- ja perhepalveluiden sekä nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettava kasvavan kysynnän mukaisesti.
Poikkeusolojen kielteiset vaikutukset täytyy saada kurottua mahdollisimman nopeasti umpeen. Tässä tilanteessa on hienoa, että hallitus on päättänyt kohdistaa 320 miljoonan tukipaketin lapsille ja nuorille. Tämän lisäksi panostuksia lasten ja nuorten palveluihin tarvitaan kipeästi jatkossakin koko maassa. Haavoittuvimmassa asemassa olevia ei voida jättää avutta.
Kaapo Haapanen
Liittohallituksen jäsen