Seuraavien kunta- ja aluepäättäjien on näytettävä hallituksen säälittävälle eriarvoisuutta syventävälle politiikalle keskisormea ja ryhdyttävä välittömästi lisäämään kohtuuhintaista asumista ja tarjottava tuettua asumista kaikille sitä tarvitseville.
Asunnottomuus ei ole vain yhteiskunnallinen ongelma, vaan ketä tahansa koskettava tragedia, joka ylläpitää ja syventää eriarvoisuutta. Julkisella vallalla on perustuslain mukainen velvollisuus edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja huolehtia siitä, että elämän perusedellytykset täyttyvät. Tämäkin perusoikeus on kuitenkin päätymässä hallituksen leikkuulaudalta suoraan roskikseen.
“Valitettavasti kenenkään elämän perusedellytykset eivät voi täyttyä, jos ihmisen perustarpeista, kuten nukkumisesta, huolehtiminen on tehtävä porraskäytävässä tai taivasalla. Jos haluamme yhä kutsua Suomea oikeus- ja hyvinvointivaltioksi, on meidän annettava jokaiselle ihmiselle taustasta tai ominaisuuksista riippumatta tosiasiallinen mahdollisuus elää ihmisarvoista elämää”, huomauttaa Vihreiden nuorten väistyvä puheenjohtaja Selinä Nera.
“Orpon hallitus sanoo poistavansa pitkäaikaisasunnottomuuden vuoteen 2027 mennessä. Tällaisten korulauseiden voidaan kuitenkin todeta olevan suoranaista valehtelua, sillä toimet puhuvat puolestaan. Hallitus leikkaa voimakkaasti asuntoneuvonnasta ja kohtuuhintaisesta Ara-asuntotuotannosta, mukaan lukien opiskelija-asuntoihinkin suunnatusta erityisryhmien investointiavustuksesta. Lisäksi hallitus on siirtämässä opiskelijat yleiseltä asumistuelta heikompitasoiselle opintotuen asumislisälle samaan aikaan kun jo ennestään tähtitieteelliset sosiaaliturvaleikkaukset ovat kohdistuneet etenkin nuoriin ja haavoittuvimmassa asemassa oleviin”, latelee Vihreiden nuorten jatkava puheenjohtaja Miro Ilvonen.
Toimivia innovaatioita vahvistettava
“Suomi on pitkään ollut jopa kansainvälisesti palkittu Asunto ensin -mallinsa ansiosta. Mallissa tarjotaan ensin asunto ja sen rinnalle tarvittavat kuntoutus- ja tukipalvelut elämän raiteilleen saattamiseksi. Tästä ei ole varaa pakittaa vain, koska Orpon hallitus on päättänyt maksaa rikkaiden veronalennukset heikommassa asemassa olevien ihmisten elämällä. Toimintatapaa on jatkettava ja laajennettava nykyisestään, koska koti on jokaisen perusoikeus”, linjaa Ilvonen.
“Viime hallituskaudella ympäristöministeriön toimenpideraportissa todetaan, että asunnottomuus voidaan todella poistaa kokonaan vuoteen 2027 mennessä. Tähän yhtenä keinona voidaan pitää Asunto ensin -mallin kehittäminen 2.0 versioon. Konkreettisesti se voisi tarkoittaa haavoittuvassa asemassa olevien erityisen aseman tunnistamista järjestettäessä matalan kynnyksen palveluita sekä moniammatillista ja liikkuvaa tukea”, Nera visioi.
Kaikille koti
Jotta voimme poistaa asunnottomuuden kokonaan, meidän on tunnistettava myös tilastojen ulkopuolelle jäävät, kuten paperittomat, perheväkivallan uhrit ja vapautuvat vangit. Heidän taustansa on huomioitava palveluita suunniteltaessa ja toteuttaessa. Tämä voitaisiin sisällyttää esimerkiksi asunnottomuustyöntekijöiden koulutukseen.
“Henkilöstön kouluttaminen on keskeistä myös vähemmistöön kuuluvia kohdattaessa. Esimerkiksi Euroopan perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan noin joka viides sateenkaari-ihminen Suomessa kokee elämänsä aikana asunnottomuutta tai sen uhkaa. Transihmisten kohdalla luku on vielä suurempi”, Ilvonen kertoo.
“Asumisneuvonta on loistava tapa auttaa ja tukea oman kodin löytämisessä ja säilyttämisessä. Hyvän keinon tunnistaminen ei kuitenkaan auta, ellei sitä toteuteta käytännön tasolla. Tämä edellyttää asumisneuvonnan vakiinnuttamista osaksi kuntien ja alueiden yhteistyötä siten, että sille varmistetaan riittävät resurssit. Näin voidaan turvata asumisen jatkuvuus ja ennaltaehkäistä häätöjä, vuokravelkoja sekä asumisen häiriöitä”, Nera suunnittelee.
Suunnitelmia ja velvoitteita nyt
Asunnottomuuden poisto ei tapahdu itsestään, vaan on laadittava valtakunnallinen asunnottomuuden poistamisen toimenpideohjelma, joka velvoittaa niin kuntia, alueita kuin valtiota toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi.
Otetaan kunnissa käyttöön valtakunnallinen Nopean asuttamisen -malli yhteistyössä vuokranantajien kanssa. Mallin mukaisesti asunnottomaksi joutuneelle järjestetään asunto vuoden määräajaksi mahdollisimman nopeasti. Lisäksi vähintään 20 % kuntien asuntotuotannosta on oltava kohtuuhintaisia asuntoja. Turismitalous ei saa estää kodin saamista. Lapissa ongelmaksi muodostuneille lyhytvuokra-asunnoille tulee asettaa kohtuulliset rajat. Hyvinvointialueiden on tunnistettava asunnottomuus moninaisena ilmiönä, ja vahvistettava moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi asuntoneuvonnan ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä.
“Parastahan olisi, että meillä olisi lainsäädäntöä ja valtion rahoitusta, mikä aidosti takaisi jokaiselle oikeuden kotiin. Nykyinen hallitus on kiinnostunut rakentamaan vain vahvoista välittävää Suomea, joten kuntien ja alueiden on osoitettava olevansa ääni vaiennettujen puolesta. Keinoja lopettaa asunnottomuus tulevana kunta- ja aluevaalikautena kyllä löytyy. Nyt tarvitaan päätöksentekijöitä, joilla on rohkeutta muuttaa maailmaa!”, päättävät Nera ja Ilvonen.