Vihreiden puoluevaltuuskunta keskustelee tulevana viikonloppuna Suomen turvallisuustilanteesta ja Nato-jäsenyydestä. Me Vihreiden nuorten puheenjohtajat tulemme näyttämään Suomen Nato-jäsenyydelle vihreää valoa.
Suomen ja muun Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut Putinin hyökkäyksen myötä heikommaksi, mikä tarkoittaa sitä, että turvallisuuspoliittiset ratkaisut on pitänyt analysoida uudestaan. Näemme, että eurooppalaisen puolustusyhteistyön syventäminen myös EU:n kautta olisi Suomen etu, mutta tällä hetkellä se ei ole realistinen vaihtoehto. Tällä hetkellä useimmille EU-maille eurooppalainen puolustusyhteistyö tarkoittaa käytännössä Natoa. Naton perustamissopimuksen 5. artikla, jonka mukaan Nato puolustaa yhdessä hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenvaltiota, tuo myös merkittävästi vahvemmat turvatakuut kuin EU:n Lissabonin sopimuksen kirjaus velvoitteesta auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta EU-maata.
Suomen asema on monella tapaa verrannollinen Ukrainaan, vaikka lähihistoriamme poikkeavatkin toisistaan. Toisin kuin Ukrainan, Suomen sijainti ei ole kiinnostava kaasuputkien vuoksi, vaan sen sijaan Itämeren liikenteen kannalta. Olennaisempaa on kuitenkin se, että Putin näkee maailman etupiireinä ja pitää sekä Ukrainaa että Suomea osana Venäjän etupiiriä. Lisäksi Venäjän kansantalous nojaa käytännössä täysin fossiilisiin polttoaineisiin, minkä vuoksi kansainvälisesti kiihtyvä ilmastopolitiikka vie siltä nopeasti pohjaa. Tämä voi tulevina vuosina ja vuosikymmeninä horjuttaa Venäjää sisäisesti, ja provosoida sitä siten aggressioihin rajanaapureitaan kohtaan. Ukrainan hyökkäyksestä johtouen meille on avautunut selkeä väylä tehdä turvallisuuspoliittisia siirtoja. Nämä seikat huomioiden olemme molemmat kääntyneet Suomen Nato-jäsenyyden kannalle.
Viime viikolla valmistuneessa turvallisuuspoliittisessa selonteossa pohditaan myös mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia Suomen turvallisuuteen. Selonteon mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisäisi pitkällä aikavälillä Itämeren alueen vakautta. Tämänhetkiset puolustusyhteistyöjärjestelyt eivät tuo turvatakuita, mutta myöskään puolustusliitto Ruotsin kanssa ei olisi verrattavissa Nato-jäsenyyteen. Nato-jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita eikä pysyviä tukikohtia. Jos Suomi ja Ruotsi menisivät käsi kädessä Natoon, olisi yhdessä helpompi varautua ja vastata Venäjän hybridivaikuttamiseen hakuprosessin aikana. Sen sijaan jos vain Suomi tai Ruotsi päättäisi hakea Natoon, voisi se vaikuttaa kielteisesti Suomen ja Ruotsin välisiin suhteisiin sekä keskenään että ulkopoliittisesti.
Toivomme, että Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä nimenomaan yhdessä Ruotsin kanssa, mutta Suomi tekee lopullisen päätöksen itse Ruotsista riippumatta. Suomen on varmistettava, että sillä on riittävät turvatakuut koko hakuprosessin ajaksi joko Natolta tai yksittäisiltä Nato-mailta. Suomeen ei pidä tulla ikinä yhtäkään ydinasetta, ja rauhan aikana Suomen on kieltäydyttävä ulkomaisten sotilastukikohtien sijoittamisesta Suomen maaperälle.
Vihreiden sisäinen Nato-keskustelu on ollut rakentavaa ja erilaisia mielipiteitä kunnioittavaa. Monet näkyvät vihreät ovat jo ilmoittaneet kannattavansa Nato-jäsenyyttä. Muuttuneen turvallisuustilanteen ja sen ympärillä käytyjen keskusteluiden perusteella myös merkittävä osa vihreiden kentästä on kääntynyt Naton puolelle. On kuitenkin huomioitavaa, että kaikki puolueessa eivät tule koskaan jäsenyyttä kannattamaan. Natoon liittyminen ei ole pelkästään kyllä/ei-kysymys. On tärkeää, että myös kriittiset äänet tulevat kuulluiksi koko prosessin ajan, jotta Natoon liittyviä ongelmia ei paineta villaisella ja Natoon mennään harkiten sekä puolustusyhteistyötä kehittäen. Vaikka elämmekin keskellä jatkuvia kriisejä ja sodan varjoa, on myös näinä aikoina muistettava vihreiden tärkeä osa rauhanliikettä. Lopullisena tavoitteenamme ei pidä olla enempää eikä vähempää kuin maailmanrauha.
Toivomme, että turvallisuuspoliittinen keskustelu jatkuu samaan malliin myös tulevana viikonloppuna puoluevaltuuskunnassa sekä toukokuussa puoluekokouksessa.
Rauhaa
Jami Haavisto ja Peppi Seppälä,
Vihreiden nuorten puheenjohtajat