Suomessa päihdeongelmat kytkeytyvät vahvasti rikollisuuden uusimiseen. 87 prosentilla Suomen vangeista on todettu elämänsä aikana päihteiden käyttöhäiriö. Useamman kerran vankilassa olleista päihdehäiriö oli 91 prosentilla. Noin puolet käräjäoikeudessa tuomituista henkilöistä on rikoksenuusijoita.
“Olisi aika kysyä, puutummeko uusintarikollisuudessa syyhyn vai vain sen oireisiin. Päihderiippuvuus ratkaistaan hoidolla ja avulla, ei vankilalla. Mitä jos rikoskierteen taustalla oleva riippuvuus hoidettaisiin ennen rankaisemista?” kysyy Vihreiden nuorten puheenjohtaja Maria Saita.
Vihreät nuoret esittää Suomeen päihdehoitotuomioistuinta (Alcohol and Other Drug Treatment Court, AODTC) ihmisille, joiden rikoskierteen taustalla on päihderiippuvuus. Mallissa rikoksesta syylliseksi todettu henkilö voisi ennen rangaistuksen määräämistä hakeutua vapaaehtoisesti intensiiviseen hoito- ja kuntoutusohjelmaan. Ohjelman onnistunut suorittaminen voisi johtaa lievempään rangaistukseen.
Rikoksentekijä ei siis välttäisi rikosoikeudellista vastuuta. Mallissa muutettaisiin siitä kohtaa, mitä syylliseksi toteamisen ja lopullisen seuraamuksen määräämisen välillä tapahtuu. Tänä aikana pyrittäisiin katkaisemaan rikoskierre hoitamalla sen taustalla olevaa päihderiippuvuutta.
Osallistuja sitoutuisi 1–2 vuotta kestävään yksilölliseen hoito- ja kuntoutusohjelmaan ja säännöllisiin tuomioistuinkäynteihin, joissa kuntoutumisen etenemistä seurattaisiin. Ohjelmaan kuuluisi päihde- ja mielenterveystyötä sekä tukea esimerkiksi koulutukseen, työllistymiseen ja muuhun elämänhallintaan. Ohjelman ulkopuolelle rajattaisiin tapauskohtaissesti seksuaalirikoksiin ja vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneet sekä tapaukset, joissa päihderiippuvuus ei ole rikoskierteen keskeinen syy.
Uudessa-Seelannissa päihdehoitotuomioistuimen läpikäyneillä on havaittu kahden vuoden seurannassa verrokkiryhmää vähemmän uusia rikoksia ja vakavia rikoksia sekä pienempi todennäköisyys joutua vankilaan uusintarikollisuuden seurauksena. Mallin on arvioitu olevan myös kustannustehokas.
Päihdehoitotuomioistuimen ei kuulu heikentää rikoksen uhrin asemaa. Uhrilla olisi edelleen oikeus tulla kuulluksi ja saada tietoa asian etenemisestä, eikä mahdollinen restoratiivinen menettely voisi tapahtua ilman uhrin suostumusta.
“Nykyiset keinot eivät selvästi riitä katkaisemaan päihde- ja rikoskierrettä. Yhteiskunta maksaa samasta kierteestä yhä uudelleen poliisin työnä, oikeudenkäynteinä ja vankeutena. Päihdehoitotuomioistuin olisi inhimillisempi tapa ehkäistä uusia rikoksia ja uhreja sekä käyttää yhteiskunnan varoja järkevämmin”, sanoo hallituksen jäsen Sofia Alainen.