Korona sulki museot ja teatterit, vei esiintyviltä taiteilijoilta työt ja perui festarit.
Elokuun alusta saakka yli 500 hengen sisä- ja ulkoilmatapahtumia saa järjestää THL:n ohjeita noudattaen. Moni tapahtuma on valitettavasti jouduttu perumaan, vaikka järjestäminen olisikin mahdollista suositusten mukaisesti.
Pienet kulttuuritapahtumat syntyvät usein juuri sinne mihin ihmisten on helppo tulla. Kaikki eivät tunne itseään museokävijöiksi, vaikka institutionaalisten kulttuuritoimijoiden toiminnan jatkuvuuden varmistaminen onkin tärkeää.
Monen kansalaisen taloudellinen tilanne on heikentynyt koronakriisin aikana ja kulttuuritapahtumien lippujen hinnat tuntuvat ihmisten kukkaroissa enemmän. Moni ei halua tai pysty osallistumaan kävijärajoitusten yläpintaa hipoviin maksullisiin tapahtumiin, mutta lähialueen kulttuurintekijöiden järjestämiin ilmaistapahtumiin kyllä.
Kulttuurintekijöiden ja -kuluttajien yhdenvertaisuuden näkökulmasta taiteen ja kulttuurin moninaisuuden tukeminen koronakriisin aikana – ja viimein tulevaisuudessa sen päätyttyä – on ensisijaista. Toimia on tehty, mutta kulttuuritoimijoiden mahdollisuus saada pienrahoituksia lyhyellä aikavälillä on kyseenalainen ja kuntien resurssit vaihtelevat suuresti. Kuntien ja valtion olisikin syytä suunnata erityistä tukea suurten tapahtumajärjestäjien lisäksi myös pienempien kulttuurintekijöiden toimintaan, eli niille, jotka ovat erityisesti nuorta väestöä lähellä ja myös pienituloisten saavutettavissa.
Kulttuurin pelastamiseksi tarvitaan tiloja, tekoja ja rahaa
Koska toimijoiden on tällä hetkellä hyvin vaikeaa tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia, on varmistettava, että pienrahoitusten hakuprosessi on mahdollisimman mutkaton. Hakemuksia käsittelevän tahon täytyy ymmärtää alueensa kulttuuritoimintaa sen kaikissa eri muodoissaan.
Suora-avustusten lisäksi kunnat voivat tukea taide- ja kulttuuritoimijoita myös työllistämällä heitä itse ja tarjoamalla tiloja. Näin on tehty esimerkiksi Jyväskylässä, jossa kaupunki tilasi eristyksissä oleville vanhuksille teatteria ikkunan takaa katsottavaksi. Helsingissä Kaapelitehdas keskeytti vuokran perimisen taiteentekijöiltä koronakriisin ajaksi. Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen on tarjonnut Järvenpää-talon Sibelius-salia maksutta esittävän taiteen striimien tekoon.
Olisi toivottavaa, että kunnat tarjoaisivat ilmaiseksi tilojaan pientapahtumien järjestämiseen myös jatkossa, kun kulttuuriala sinnittelee henkitoreissaan. Tarvitsemme kulttuuria vielä koronan jälkeenkin, kuten Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee muistutti.
Vaikka voidaankin ajatella niin, että eritoten urbaani kulttuuri syntyy kulttuurinnälästä ja ihtohimosta itsekseen ja ilman tukea, on tukitoimilla merkitystä kulttuuritapahtumien monipuolisuuteen. Usein tapahtumien järjestäjät ovat nuoria taiteen- ja kulttuurintekijöitä, joiden tekemälle työlle kaupunkien viihtyvyyden ja maaseudun kulttuurielämän ylläpitämisen eteen kuuluu antaa ansaitsemansa arvostus.
Taide ylläpitää mielenterveyttä ja on siksi tärkeänä tekijänä psyykkisessä selviytymistaistossa korona-aikana ja sen jälkeen. Ilman taidetta ja kulttuuria ei ole ihmistä.
Iris Flinkkilä
Liittohallituksen jäsen