Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaista kielipoliittista ohjelmaa on nyt valmisteltu useampi kuukausi, ja se on loppusilauksia vaille valmis. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä vielä tämän vuoden puolella. Karjalaiset ovat odottaneet paljon kielipoliittiselta ohjelmalta, sillä se on ollut ensimmäinen kädenojennus Suomen valtiolta, jolla pitkäaikaista elvyttämistyötä voitaisiin viedä eteenpäin. Ohjelmasta tihkuneet tiedot ovat kuitenkin johtaneet pettymykseen. Vaikuttavien toimien sijaan ohjelma on sisällöltään jäämässä pitkälti kauniiksi sanahelinäksi, jolla voidaan seuraavat vuodet kuitata viestit siitä, ettei karjalan kielen elvytyksen puolesta tehdä mitään.
“Asiantuntijoiden ja karjalaisen yhteisön kuulemisen sijaan työryhmä ja päättäjät ovat lakaisemassa karjalaisten oikeudet saman maton alle, josta ne tänä vuonna hetkeksi esiin kaivettiin. On surullista, että vuodesta toiseen kuulemme vain juhlapuheita yleisestä tahtotilasta, teemme kirjauksia puolueiden ohjelmapapereihin ja istumme yhteisissä pöydissä, mutta konkreettisia toimia ei saada aikaan. Selkääntaputtelun sijaan meidän kielemme ja kulttuurimme tarvitsevat rahaa ja rakenteita”, toteaa Vasemmistonuorten 1. varapuheenjohtaja Mari Ikonen.
Kielenelvytys on pitkäjänteistä ja monitahoista asiantuntijatyötä, jonka aikajänteenä ovat sukupolvet eivätkä vuosikvartaalit. Ilman lainsäädännön tarjoamia pysyviä rakenteita mitään edes alkeellisella tasolla kestävää elvytystyötä ei ole mahdollista tehdä. Ilman rakenteellista turvaa työ on alati vaihtuvien hallitusten ja virkahenkilöiden mielivallan alaista ja voi katketa täysin yksinkertaisella päätöksellä. Jotta elvytys olisi mahdollista, on valtion tarjottava sille suojaa valtiolta itseltään.
“Karjalaisten oikeuksien suhteen päättäjät ovat sanoissaan anteliaita, mutta toimissaan nuukia. Tehdään tahtotilan ilmaisu, joka johtaa strategiaan, mistä seuraa selvitys, joka johtaa kirjaukseen. Ollaan ikuisen selvityskierteen limbossa, jossa korulauseet kumisevat onttoina samalla, kun valtion assimilaatiokoneisto jauhaa karjalan kieltä ja karjalaista kulttuuria tomuksi tasaisen tappavaa tahtiaan. Ministerin arvostuksella ei kuitenkaan palkata ainoatakaan kielenopettajaa eikä paineta ainoatakaan oppikirjaa. Valtio ilmaisee arvostuksensa rahoituksella ja lainsäädännöllä, kaikki muu on teeskentelyä”, muistuttaa Vihreiden nuorten hallituksen jäsen Tuomo Kondie.
Vasemmistonuoret ja Vihreät nuoret vaativat, että hallitus lähtee toteuttamaan konkreettisia toimia karjalan kielen hyväksi. Kielen asema on tunnustettava muiden vähemmistökielten rinnalla. Karjalaisten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on kirjattava perustuslakiin ja nuo oikeudet sekä valtion velvollisuudet niiden toteuttamisen suhteen on määriteltävä tarkemmin erillislainsäädännössä. Lakimuutosten ohella on käynnistettävä kielenelvytysohjelma, jolle on luotava institutionaaliset raamit ja turvattava riittävä ja pysyvä rahoitus.
Juhlapuheille on paikkansa, mutta nyt on konkretian aika!