Hyvinvointivaltion tehtäviin kuuluu hyvä mielenterveyspolitiikka, joka turvaa ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, ehkäisee merkittävän osan työkyvyttömyyseläkkeistä ja mahdollistaa nopean hoitoon pääsyn ja pitkäjänteisen mielenterveyskuntoutuksen.
Tarpeellisuudestaan huolimatta mielenterveyden hoito ei ole ollut Suomessa sen vaatimalla tasolla ja resurssien puute on aiheuttanut palveluiden pirstaloitumisen. Helmikuun alkupuoliskolla julkaistu kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma pyrkii vastaamaan mielenterveyspalveluiden kasautuneisiin haasteisiin.
Mielenterveysstrategiaa kaivattiin paikkaamaan Suomen puutteellista mielenterveyspolitiikkaa, joka on pitkään tehnyt avun saamisesta vaikeasti lähestyttävää. Ohjelma tunnistaa mielenterveyden ongelmat laaja-alaisesti ja ottaa huomioon monta osa-aluetta, joita Suomessa tulee kehittää. Näitä ovat muun muassa itsemurhien ehkäisy, päihdepalvelut ja ennaltaehkäisyn ja hoidon jatkuvuuden merkitys. Mielenterveysstrategian painopisteet kohdistuvat monipuolisesti esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyteen panostamisesta hyvään mielenterveysjohtamiseen. Tavoitteiden, painopisteiden ja toimenpiteiden huomioinnin lisäksi on pidettävä punainen lanka myös mahdollisimman lähellä mielenterveysongelmiin liittyvän stigman purkua.
Suuri osa masennusta sairastavista salaa tilansa, koska pelkäävät sen aiheuttavan syrjintää. Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on erittäin ongelmallinen, koska se aiheuttaa puutteellista hoitoon hakeutumista, jonka myötä henkilö ei pääse oikeanlaisen kuntoutuksen piiriin. Stigma puretaan muuttamalla sen ylläpitämiseen liittyviä rakenteita, joista merkittävin esiintyy yleisessä keskustelussa ja ilmapiirissä.
Stigman purku edellyttää ennakkoluulottoman, avoimen ja realistisen puheen normalisointia mielenterveysongelmiin liittyvässä keskustelussa. Haitallista on vääränlainen diskurssi, joka liittää mielenterveysongelmat pahuuteen. On päästävä eroon näkökulmasta, että suurin osa mielenterveysongelmista kärsivistä ovat väkivaltaisia tai vaarallisia. Tutkimusten mukaan mielenterveyden häiriöt eivät itsessään lisää väkivaltaista käytöstä ja esimerkiksi henkirikoksen tehneistä 90 prosentilla ei ole todettu mielenterveyden häiriötä. Mielenterveysongelmaisen leimaaminen vaaralliseksi on vaarallista yksilön kuntoutumisen kannalta.
Mielenterveysstrategia esittää monia esimerkillisiä keinoja parantaa mielenterveyskuntoutusta ja pyrkii korjaamaan pitkään jatkunutta puutteellista hoitoa. On siis ensiarvoisen tärkeää, että hoito ei katkea siihen, että ensimmäistä askelta kohti apua ei oteta. Mielenterveysongelmiin liittyvän keskustelun on aika siirtyä vastaamaan todellisuutta ja vastuu sen todellisuuden luomiseen on jokaisella.
Emmi Lundán
Liittohallituksen jäsen