Opiskelijayhteisöissä tapahtunut kiusaaminen, häirintä ja tapausesimerkit rakenteellisesta rasismista ovat puhuttaneet viime viikkoina. Turvallisempi tila koskee myös opiskelijaliikkeen omaa toimintaa. Vaikka monessa järjestössä tehdään hyvää työtä yhdenvertaisuuden ja antirasismin eteen, emme ole vielä valmiita.
“Syrjintä, seksismi, rasismi tai naisviha eivät missään nimessä ole uusia ilmiöitä korkeakouluissa, vaan niitä on esiintynyt aina. Pelkästään se, että ilmiöiden todellisuuden tunnistaminen on edennyt, ei riitä, vaan meidän täytyy myös uskaltaa kyseenalaistaa oppimiamme vitsejä, ajatusmalleja sekä käsitystämme maailmasta – eli muuttaa rakenteita sekä vakiintuneita toimintatapoja”, toteaa puheenjohtaja Peppi Seppälä.
”Suomessa koulutusaste periytyy yhä pitkälti vanhempien koulutustaustan mukaan ja alat ovat usein sukupuolittuneita.Yhteiskunnassamme on myös paljon rakenteita, jotka joko estävät tai vaikeuttavat monien rodullistettujen ihmisten pääsyä korkeakoulutuksen pariin. Tiedämme esimerkiksi sen, että usein peruskoulun lopussa ohjataan monia rodullistettuihin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä tietyille aloille perustuen rasistisiin stereotypioihin”, muistuttaa puheenjohtaja Brigita Krasniqi.
“Millaisia representaatioita annamme korkeakoulutetuista? Toistammeko haitallisia stereotypioita sukupuolesta tai etnisyydestä? Miten ohjeistamme ja tuemme opiskelijoita ylläpitämään turvallisempaa opiskelijakulttuuria? Onko kaikilla mahdollista osallistua korkeakoulujen päätöksentekoon? Henkilökuntaa on koulutettava tunnistamaan ja purkamaan haitallisia tilanteita ja heille on tarjottava tukea esimerkiksi opetuksen kehittämiseksi. Korkeakouluilla tulee olla vakiintuneet ja selvät tavat ilmoittaa, käsitellä ja ennaltaehkäistä syrjiviä rakenteita. Korkeakoulujen tulee aktiivisesti tunnistaa ja purkaa rasistisia rakenteita yhteisöissään”, päättävät molemmat Vihreiden nuorten puheenjohtajat.